Herkullista tarinointia elämän makeudesta, suolaisuudesta ja tahmaisuudesta
”Keittiössä jos missä tietää, millä tuulella toinen on. Tunteet kiehahtelevat, hautuvat ja höyryävät. Siellä ei voi pimittää väsymystään, ei ärtymystään, ei iloaan, ei himoaan. Halaus keittiössä on mausteisempi kuin olohuoneessa.”
Kati Tervo perkaa ja ruotii elämää keittiön kautta humoristisissa ja itseironisissa tarinoissaan. Miksi sitruunanlohko ruiskii aina silmään? Miksi eilen terveellisenä pidetty onkin tänään epäterveellistä? Miksi pimeässä kaikki kielletty maistuu paremmalta? Miltä maailma näyttää jääkaapin valossa? Mikä on miehen paikka?
Kirjailijaperheen keittiö on naisen valtakuntaa, mutta reviirille alkavat tunkea sekä mies että poika. Myös anoppi tapoineen ja oma äiti keitoksineen hämmentävät keski-ikäistä kotikokkia. Keittiö- ja ruokamuistoissa palataan lapsuuteen ja nuoruuteen, ja ohessa kirjoittaja taistelee yösyöpöttelyään vastaan. Saako hän itsensä kuriin, kun se kuulemma on niin vaarallistakin?
Arvosteluotteita
”Kati Tervon kirjasta Jääkaapin henki nauttii kuin hyvästä ateriasta. Makuja ja sävyjä riittää, ja lukija on kirjan päätettyään kylläinen.”
Pohjalainen.fi
”Kirja on sulava välipala tuhdimpien lukukokemusten välillä. Ja että naisihminen sanoo raikkaasti: Elämä ilman makkaraa on teeskentelyä.”
Riikka Karhunen, Anna
”Asiantuntija (Osmo Kontula) kiittelee kirjailija Kati Tervoa, joka avasi keskustelun keski-ikäisten viriilistä seksielämästä.”
Sanna Ala-Seppälä, Ilta-sanomat
”Kati kuvailee uutuuskirjassaan ja esikoisessaan Kesäpäiväkirjassa, arjen hetkien lisäksi asioita, jotka yleensä pidetään piilossa: keski-ikäisten erotiikkaa, yöllisiä jääkaappireissuja ja makkaranhimoa, hormonien armoilla oloa…”
Sari Hannikainen, Iltalehti
”Tämän kirjan lukee taukoja pitämättä! Omaakin keittiötä alkaa katsella uusin silmin – paikkahan on tosi mielenkiintoinen. Ehkä omankin jääkapin ympärillä tapahtuu yhtä ja toista mukavaa!”
Umamit.

Synnyin Helsingissä kesällä 1954. Leivoin hiekkakakkuja Sepänpuistossa Etelä-Helsingissä ja kävin koulua Etelä-Espoossa. Piirsin elävää mallia Vapaassa taidekoulussa, upotin kädet saveen keraamikkoapulaisena ja väriin silkkipainossa.