Juhani Ahon juhlavuoden pääteos
Onkohan kukaan kirjailijoistamme vedonnut niin moninaisiin ja vastakkaisiinkin lukijoihin kuin Juhani Aho? Hänestä ovat löytäneet ymmärtäjän niin aviovuoteen kylmyydessä valvovat naislukijat, ilotytön syliin eksyneet nuorukaiset, mustasukkaisuuden kalvamat miehet kuin maalaiskylän Matit ja Liisat.
Juhani Ahon elämän aikana suomen kieli kehittyi kirjallisuuden ja itsenäisen valtion kieleksi. Tämän kehitys keskiössään Panu Rajalan teos levittää näkymää kotimaisista yhteyksistä Ahon rooliin kirjallisten virtausten uteliaana maahantuojana, Ahon eurooppalaiseen vastaanottoon, Nobel-ehdokkuuteen ja ystäväpiiriin.
Juhani Aho on saanut Panu Rajalasta draamantajuisen ja taiteilijan ristiriitaisiakin pyrintöjä ymmärtävän elämäkerran kirjoittajan. Rajala kuvaa kiihkeän ja kipuilevan ylioppilaan kehityksen arvonsa tuntevaksi ammattikirjailijaksi ja kansainvälisiä yhteyksiä luovaksi kulttuurivaikuttajaksi, joka ei pyydellyt anteeksi kirjoitustensa saati ihmissuhteittensa aiheuttamaa hämmennystä. Rajala kirjoittaa kuin Ahon elämän keskeltä, milloin Järnefeltien salongista, Minna Canthin kodista, laajoilta polkupyörämatkoilta tai Pariisista maailmannäyttelyn vilinästä.
Unio Mystica
Mika Waltarin elämä ja teokset
Panu Rajalan kirjoittama teos on ensimmäinen laaja ja kattava elämäkerta Mika Waltarista. Kirjeisiin, haastatteluihin ja kirjailijan vähemmän tunnettuun tuotantoon perustuva teos tuo yllättäviä piirteitä rakastetun kirjailijan lähikuvaan. Waltarin valtavan työmäärän taustat, innoituksen lähteet, tutkimusmatkat, elämänkolaukset ja hurmioitumisen hetket avautuvat uudella tavalla.
Lasinkirkas, hullunrohkea
Aila Meriluodon elämästä ja runoudesta
Aila Meriluotoa (s. 1924) – runoilijaa, kirjailijaa, suomentajaa ja neljän lapsen äitiä – voisi määritellä loputtomiin: uniin pakeneva haaveilija, kyltymätön noitanainen, uuden ajan emansipoitunut naisikoni… Itseään tuo 86 vuotta täyttänyt ikityttömäinen ilomieli luonnehtii yhä ”ujoksi ja tynnyrissä kasvaneeksi, joka voi olla runoilija vain omassa ehdottomassa yksinäisyydessään”. Panu Rajalan antaumuksellisesta teoksesta kantautuvat paitsi tutkijan, tarkkailijan ja ystävän punnitut äänenpainot myös runoilijan itsensä mitään häpeämätön valtimon syke: hullunrohkeus, lasinkirkkaus.
Panu Rajala
Panu Rajala (s. 1945) on Helsingissä asuva filosofian tohtori ja kirjailija. Hän on julkaissut mm. F. E. Sillanpään kolmiosaisen elämäkerran, Arvo Poika Tuomisesta kertovan Petturin testamentin (1994) Hannu Rautkallion kanssa sekä J. H. Erkon elämää esittelevän teoksen Runoilijan sydän (2006). Mika Waltarin elämäkerta Unio Mystica, joka kohosi arvostelijoiden ja suuren yleisön suosikiksi, voitti Lauri Jäntin ja P. E. Svinhufvudin muistosäätiön palkinnon vuonna 2008. Teos sai myös Historian Ystäväin Liiton myöntämän Vuoden historiakirja -tunnustuksen. Tampereen yliopiston teatterin ja draaman tutkimuksen professorina toiminut Rajala on myös kirjoittanut useita näytelmiä, romaaneja ja elokuvakäsikirjoituksia. Hän on mm. avustanut Matti Kassilaa Aila Meriluodon kohuttuun Peter-Peter-kirjeromaaniin perustuvassa elokuvassa Haluan rakastaa, Peter (1972) ja dramatisoinut Rauni Mollbergin ohjaaman naturalistisen elokuvan Maa on syntinen laulu (1973).
Palkinnot:
- Sokeain kuunnelmapalkinto 1989
- Hämeenkyrön taidepalkinto 1993
- Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1994
- Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot -mitali 1995
- Tampereen kaupungin luovan kirjallisuuden palkinto 2004
- P.E. Svinhufvudin kirjallisuuspalkinto 2008
- Lauri Jäntin tietokirjapalkinto 2009
- Historian Ystäväin Liiton palkinto Vuoden historiateoksesta 2009
ARVOSTELUT:
”Kirjallisuusmies Panu Rajalan elämäkertateos Naisten mies ja aatteiden herättää Ahon eloon hätkähdyttävällä tavalla. Oli ihan pakko poimia Papin rouva hyllystä ja ryhtyä etsimään siitä Elisabethia ja eroottista kolmiota – sehän löytyy liki kaikista Ahon teoksista. Onneksi meillä on Rajala, tämä runsastietoinen poika, joka ei ujostele lyödä kättä suurmiehille ja käydä sanaleikkiin heidän kanssaan.
(…) Kirja on paljon muutakin kuin Ahon elämäkerta. Se sykkii luontevasti ja kiinnostavasti suomalaista kulttuurihistoria – vasta nyt ymmärrän, millainen nainen oikein oli Minna Canth.
(…) Erikseen pitää vielä kehaista Rajalan kieltä. Luulisi, että pitkä kirjoittaminen (Waltari, Meriluoto, Jylhä, Aho) tylsistyttäisi kynää ja aiheuttaisi taiteellista torkahtelua.
Turha luulo. Rajala kirjoittaa elävästi, vivahteikkaasti. Melkein tekisi mieli sanoa; parasta tämän päivän suomea.”
Matti Kuusela, Aamulehti
”Panu Rajala on tunnetusti taitava tyyliniekka ja hänen paneutuva innostuksensa välittyy elämäkerran sivuilta alusta loppuun saakka.”
Juhani Niemi, Aikalainen