lauantai 5.11.2011 klo 9:38

“It´s pretty easy if you just relax”

Tällä alalla ei kannata verrata itseään liiemmälti muihin.  Aina löytyy kirjoittajia, joilla menee joillakin tai jopa kaikilla saroilla paremmin. Yksi saa isommat apurahat, toinen paremmat kritiikit, kolmas kahmii palkinnot, neljäs breikkaa ulkomailla ja viides paistattelee muuten vain parrasvaloissa. Oma työ ei aina saa ansaitsemaansa tunnustusta, ja silloin ollaankin mielipahan, kateuden ja katkeruuden lähteillä. Herkkä taiteilijasielu on lähellä tuhoa, jos kirjoittamisen keskellä ajautuu liiaksi tällaisiin aatoksiin.  

Olen tutustunut viimeisen vuoden aikana useisiin kirjailijoihin, muutamiin aika läheisestikin. Joka hetki joku leijuu pilvissä, joku rypee pohjamudissa ja joku piehtaroi muuten vain tuskissaan. Kirjailijoilla ei liene keskimäärin kovin vahvaa suodatinta itsensä ja maailman välillä. Minulle tällaista suodatinta ei ole rakentunut ollenkaan, ja siksipä on ollut ihanaa tavata ihmisiä, joissa on jotain samaa tai jotka ymmärtävät tilannetta muuten vain.  

Kirjoittamisessa kannattaa keskittyä omaan polkuunsa, ja sisällä riehuva kilpaurheilija on syytä nitistää vaikka väkivalloin. Kun tekee omaa juttuaan omalla tyylillään, voi saada vastakaikua ihmisiltä, joilla on positiivista annettavaa juuri sinulle. Luova prosessi on niin herkkä ja arvaamaton, että kenelläkään ei ole varaa ylimielisyyteen. No onhan tietysti näitäkin. Terveiset vaan sille Helsingin kirjamessujen kollegalle, joka kiilasi vastaanottojonossa eteeni ja ilmoitti minua palvelevalle virkailijalle olevansa Esiintyjä. Jaa, no minä olin sitten varmaan joku esiintyjäjonoon epähuomiossa eksynyt statisti. Kyllähän näitä kyynärpäät levällään porskuttavia kirjailijoitakin löytyy, mutta itse en aio koskaan ryhtyä sellaiseksi.

Esikoisteokseni innoittajana toiminut yhdysvaltalaismuusikko, oman sukupolvensa lahjakkaimmaksi lauluntekijäksikin tituleerattu Elliott Smith on todennut säveltämisestä seuraavaa:  “it’s pretty easy if you just relax and quit thinking about what other people want to hear”. Sama pätee kirjoittamiseen. Tee omaa juttuasi, keskitä energiasi kirjoittamiseen äläkä ulkomaailman reaktioiden seuraamiseen. Ehkä kollegasi menestyy paremmin, mutta sinulla on oma juttusi. Kun teet sitä, mistä pidät, pitää siitä todennäköisesti joku muukin. Kirjoittajalla on onneksi vapaus valita sanansa ja aiheensa tästä maailmankaikkeudesta. Kannattaa valita sellaiset, joista saa jo itsessään tyydytystä niin paljon, ettei ulkomaailman reagointi määrittele kirjoittamisen arvoa.

http://www.youtube.com/watch?v=h2sfwky4RqQ

R.I.P. Elliott Smith.

Tagit

Elliott Smith Netta Walldén selviytymisstrategia